Ruskaretki keräsi yli 300 reippailijaa

Vuosittain Kankaanpään eri kyliä kiertävä Kankaanpään Seutu -lehden Ruskaretki-tapahtuma järjestetiinn tänä vuonna Niinisalossa sunnuntaina 11.10.2015 kello 10–12. Lähtö ja maalialue olivat Valkiajärven eteläpäässä Camp Presidentillä. Kaunis ja aurinkoinen syyspäivä innosti yli kolmeasataa henkeä reippailemaan kauniissa Hämeenkankaan maastossa.

 

Ruskaretkellä nautittiin kauniista auringonpaisteesta. Ennen maalia piti selviytyä vielä yhdestä ylämäestä.

Ruskaretkellä nautittiin kauniista auringonpaisteesta. Ennen maalia piti selviytyä vielä yhdestä ylämäestä.

Niinisalon kyläyhdistys toimi tänä vuonna Ruskaretken pääjärjestäjänä ja yli 20 vapaaehtoista toimitsijaa työskenteli kyläyhdistyksen puolesta tapahtuman onnistumiseksi. Osallistujilta tuli kiitosta hyvin merkatuista ja maastoltaan vaihtelevista reiteistä. Reiteille sai mukaansa Kankaanpään suunnistajien toteuttaman kartan, joten matkaan oli turvallista lähteä ilman aiempaa tuntemusta maastosta. Reittejä oli kaikkiaan kolme eri pituutta; 3, 6 ja 11 kilometriä. Ensimmäiset innokkaat lähtivät matkaan jo ennen kymmentä ja viimeisiä saapui maaliin kello 14 aikoihin. Lämmin mehu teki kauppaansa kirpeässä, mutta aurinkoisessa syyssäässä. Yhteensä ilmoittautuneita osallistujia reiteillä kiersi 324 henkeä.

Ensi vuonna Korvaluomalla
Ruskaretkeä patikoidaan ensi vuonna Korvaluomalla Pohjankankaan maisemissa. Korvaluoman puheenjohtaja Jari Kivistö otti kapulan vastaan ja lupaili ensi vuodeksi entistä vaihtelevampia maastoja.

Laajalla yhteistyössä
Ruskaretki-tapahtuman järjestelyt toteutuivat usean eri toimijan yhteistyönä. Mukana olivat Kankaanpään Seutu, Kankaanpään seudun Leisku, Kankaanpään Suunnistajat, Niinisalon Ratsastajat, Catering Niinisalo, Kankaanpään Seudun Diapetesyhdistys, Kankaanpään seudun Sydänyhdistys ry, SPR Kankaanpään osasto, Kankaanpään liikuntatoimi ja Niinisalon kyläyhdistys.

Katso kuvia ja tunnelmia lisää yhdistyksen Facebookista ja tämän sivuston Kuvaosiosta. Myös Kankaanpään Seutu uutisoi asiasta.

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Ruskaretki keräsi yli 300 reippailijaa

  1. Ruskaretken osallistujat tiedustelivat Camp Presidentin nimen alkuperää ja historiaa. Asiaa valottaa tässä Niinisalon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Vienola, joka vuonna 1994 toimi YK-koulutuskeskuksen koulutustoimiston päälikkönä ja oli muun muassa vastuussa Camp Presidentin rakentamisesta.

    ”Camp President
    Yhdistyneiden kansakuntien (YK – United Nations) rauhanturvatoiminta aloitettiin jo järjestyön perustamisesta 1955 lähtien. Suomi lähti mukaan jo Suezille vuonna 1956. Joukko koulutettiin Helsingissä. Varsinainen koulutuskeskus perustettiin Niinisaloon vuonna 1969. Siitä saakka koulutus on jatkunut täällä, vaikka nyt pääpaikkana toimiikin Säkylän varuskunta. Nykyään Helsingissä järjestettävät kansainväliset sotilastarkkailijakurssit käyvät edelleen käytännön harjoituksissa Pohjan- ja Hämeenkankaalla muutaman kerran vuodessa.

    Vuosien 1988 – 1995 välisenä aikana YK:n rauhanturvaoperaatiot maailmalla lisääntyivät viidestä seitsemääntoista. Näin Suomellakin oli enimmillään rauhanturvatehtävissä melkein 2000 henkilöä. Samalla tehtävät toimialueella monipuolistuivat ja muuttuivat vaativimmiksi, joten kotimaan koulutusta oli koko ajan kehitettävä.

    Näin sitten Niinisaloon saatiin rakennettua ensimmäinen ”pysyvä” koulutustukikohta (OP92 Observatorion Post 92 -tähystysasema, josta osapuolten välisiä toimia voitiin tarkkailla ja raportoida) ja kaksi vuotta myöhemmin tätä joukkueen kokoisen joukon koulutukseenkin (nyt vuodepaikkoja 37) sopiva Camp President. Nimen se sai, kun presidentti Martti Ahtisaari vihki paikan käyttöön vuonna 1994 tarkastaessaan ylipäällikkönä rauhanturvaajien koulutuksen paikan päällä. Presidentti muun muassa nosti kiven yhteen ympärillä olevaan kivikoriin (Stone Gabion). Näihin aikoihin kivikoreja alettiin käyttää monissa rauhaturvaoperaatioissa, koska ne antoivat paremman suojan tykistö- ja kranaattitulitusta vastaan, ja ovat kestävämpiä kuin perinteiset hiekkasäkkikasat. Tosin näiden pystytys ja hankinta vei enemmän aikaa. Betonielementtiseinämät suojaavat henkilöstöä ihan eri tavalla kuin ohutseinäiset rakennukset.

    Nykyisin Suomella on rauhanturvaajia maailmalla kerrallaan vain noin 500 (aina ko. hallituksen ja eduskunnan määrittämä taso).”

    Hannu Vienola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s